sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Ekologinen lento ja äkkikäännös, kiitos!

Näin alkukesällä ilmakehän alaosassa on talviaikaa runsaammin lentoliikennettä. Reitit ovat usein suunnittelemattomia ja vaistomaisia, impulsiivisia ja leikillisiäkin, eikä yhteentörmäyksiltä aina voi välttyä. Kaikki tämä lentäminen on kaunista katseltavaa ja kuunneltavaa, tarkoituksenmukaista ja lisäksi varsin ekologista. Pitkän matkan lennotkaan eivät tuota muita päästöjä ilmakehään kuin lentäjän elintoimintojen tuottaman hiilidioksidin. Ja sitten kun "kone" väsähtää, luonto pitää huolen kierrätyksestä. Katsokaa siis taivaan lintuja, jos haluatte pohdiskella, millainen lentäminen on ekologista. Harmi vain, että ihmisen toiminnan vaikutukset näihin siipiveikkoihin ovat joskus ihan jotain muuta kuin rakentavia...

Kuva: Kuvittaja Henri Kähkönen
Ihminen on kautta aikojen halunnut lentää. Ihminen voi uneksia lentävänsä, ja tällaisiin kuvitelmiin liittyy erilaisia, usein hyvin merkityksellisiä psykologisia puolia. Mutta on aivan eri asia omistaa siivet ja lentää niillä itse, kuin löhötä mukavassa istuimessa metallihytissä ja tuottaa kauaskantoisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ihan vain siksi, että haluaa päästä nopeasti jonnekin muualle. Jotkut tosin haluavat lentää silkasta lentämisen ilosta, niin että lentäminen sinällään on se juttu, ei määränpää. Onneksi siihen tarkoitukseen on erilaisia moottorittomia vempeleitä olemassa, niin että lentämiskokemuksia saattaa saada järjestymään pienelläkin hiilijalanjäljellä.

Ehkä jotkut ihmiset ovat kuin muuttolintuja, joilla on tarve vaeltaa talvella erilaiseen ympäristöön kuin kesällä. Perinteisissä nomadikulttuureissa vaeltaminen tuottaa hyvin vähän ympäristöhaittoja. Siirtymiseen on runsaasti aikaa, ja vaeltaminen on osa elämää. Niin sanottu "sivistynyt" ihminen käyttää samanlaisiin matkoihin vain muutamia tunteja. Jostain syystä on kiire päästä täältä jonnekin, ja mahdollisimman kauas vielä. No, yksittäisten ihmisten vika ei ole se, että nykyaikaisen sivistyneen ihmisen elämäntapa vaatii rajattuja vapaa-aikoja, niin että on olemassa kiireen luoma paine hoitaa matkustaminen nopeasti.

Mutta miksi on pakko päästä niin kauas, että pitää lentää, jos meinaa ehtiä oleilla perilläkin? Mikä on tämän lentoturismia lietsovan kulttuurin pohjimmainen idea? Käytetäänkö tässä taas vaihteeksi "väärin" ihmisen luonnollista tarvetta saada uudenlaisia elämyksiä ja päästä hetkeksi irrottautumaan asioista, jotka tuntuvat raskailta tai tylsiltä? Ihmisten tarpeillahan on kautta aikojen tehty rahaa. Mutta yksittäisen ihmisen tarve hankkia elantoa toisen tarpeita hyväksikäyttämällä on ihan eri mittakaavan asia kuin tämä nykyinen globaali kulutushysteriaaa lietsova markkinamentaliteetti. Ja kumma kyllä, ihmiset saattavat joskus olla ahneita ja ruveta haalimaan rahaa enemmän kuin perustarpeisiinsa kuluttavat. Jos elämä on sielullisesti tyhjää, materian ahnehtiminen taitaa olla väistämätöntä.

Jostain syystä eräillä tahoilla on kova hätä siitä, ettei talous kasva. Kasvava talous on opittu liittämään, niin surkuhupaisaa kuin se onkin, perusinhimilliseen turvallisuudentunteeseen. Siksi talouskasvuintoilijoitten hätä voi olla joskus niin suuri, ettei suhteellisuudentaju pelaa, eikä järki jaksa ottaa huomioon esimerkiksi ympäristöhaittoja. Pelko sumentaa järjen, ja infantiili turvallisuudenkaipuu saa epätoivoisesti roikkumaan yhdessä ainoassa ajatuksessa: "Meidät vielä hukka perii, ellemme saa taloutta kääntymään nousuun!" Niinpä markkinatalouskulttuurissa on tuotettava lisää tuotteitta ja kaupattava niitä, ja kun normaalien kulutushyödykkeitten kysyntä ei riitä luomaan kasvusuhdannetta, täytyy kehitellä keinotekoisia ja ylettömiä tarpeita, herätellä ihmisen ns. alhaisia viettejä ja puuduttaa ja turruttaa aistit niin, ettei mikään tavallinen tunnu enää miltään, ja tarvitaan isoja juttuja, jotta edes jokin aistimus värähtäisi. Nämä isot jutut herkästi maksavatkin paljon, ja niitten tuottaminen ja käyttäminen, yllätys yllätys, tuhoaa tehokkaasti elinolosuhteitamme...

Jos lähtökohta on se, että päästäkseen esim. "kunnolla irti työasioista" tai "saada kokea olevansa oikeasti lomalla" tai "vähän seikkailla ja irrotella", ihmisen täytyy nykyaikana lentää ja edistää sillä tavoin ilmastonmuutosta, eikö tässä ole jotakin pahasti pielessä? Miksi irrottautumista, vapautumista, rentoutumista ja elämyksellisyyttä etsitään kaukaa eikä ihan läheltä, kuten oman pään sisältä? Kuka tai mikä systeemi on lanseerannut mielikuvan siitä, että matkustelu avartaa tai että ylipäätään on arvostettavaa käydä jossain ulkomailla lomalla, niin että kaikilla on paine olla yhtä trendikkäitä "avaramielisiä" lentelijöitä?

Turhaa lentoliikennettä liittyy tietysti moniin, moniin muihinkin ilmiöihin kuin lentoturismiin. Mutta tällä hetkellä mieltä harmittaa lentomatkustelun yliarvostaminen ja käyttäminen sosiaalisen statuksen mittarina. Oikeastiko pitää ihan joka vuosi päästä kauas ja nopeasti? Onko se oikeasti hieno asia? Itse asiassa lentoturismi ei ole lainkaan sivistynyttä. Ihmiset, jotka eivät tiedosta, miten paljon haittaa otsonikerrokselle lentomatkailusta aiheutuu, ovat valitettavasti ajastaan jäljessä. Uskaltavatko he edes laskea hiilijalanjälkensä? Onko kyse tietämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä, jos ei edes pysähdy miettimään tätä asiaa ja harkitsemaan vaihtoehtoja?

Toisinaan ilmitulevan, toistuvilla ulkomaanmatkoilla kehuskelun tarkoitus lienee kompensoida (oikeasti ihan turhia) huonommuudentunteita. Kaipa on jonkun mielestä "junttia" olla matkustelematta, ja säännöllinen lentomatkailu on ehkä tapa päästä mukaan "sivistyneeseen" porukkaan, tai olla "normaali" jonkun porukan mielestä, ettei vain jää keskustelun ulkopuolelle, kun muut kertovat etelänlomakokemuksistaan. Mutta jos joku matkustelee esimerkiksi pyöräillen tai edes kohtuullisen ekologisella tavalla, sitä ei tarvitsisi ekoajattelijoittenkaan edessä häpeillä.

No, on tilanteita, joissa tarkoitus ehkä pyhittää tai edes hyvittää osan keinoista. Mutta olisi ilahduttavaa ja osoittaisi sivistynyttä vastuullisuutta, jos esimerkiksi kukin lentolippua ostava pysähtyisi miettimään, tarvitseeko sitä ihan oikeasti, siis ihan välttämättä ja todella, vai olisiko ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja vaihtaa paikkaa tai viettää lomaansa. Ja on hyvä noteerata päästökompensointimahdollisuus, jos valitsee lentomatkan.

Jos kyse on universaalisti hyvästä ja kriittisestä motiivista matkustaa nopeasti ja kauas, voi joskus olla parempi lentää kuin jättää lentämättä. Mutta aika usein taitaisi olla sama olla lentämättä, tai jopa paljon parempi kaikille osapuolille, jos ei lentelisi minnekään. Puhumattakaan siitä, miten paljon lentelyä harrastetaan sotilaallisissakin tarkoitusperissä tai rauhan turvaamiseksi... Ja siihen on yksittäisen ihmisen aika hankala vaikuttaa. Tuli heti ihan voimaton ja avuton olo, kun eksyin edes ajattelemaan asiaa! Mutta pienistä puroista syntyy jokia, pisaroista meriä... Voisi kai kukin yrittää ajatella olevansa pisara, jolla on yhdessä kaikkien muitten samansuuntaisten pisaroitten kanssa voima siirtää vaikka vuorenrinteitä...

Yleisen talouskasvuhysterian tai yksittäisten ihmisten ahneuden vallassa ihmisen "eläimellisiin vietteihin" vetoamalla luodaan voimakkaita tarpeita saada erilaisia asioita, elämyksiä ja tuotteita, joita teollisuus valmistaa, tai jotka rakennetaan, tai joihin pitää matkustaa... Kaikki tämä kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Ja kun rakkaus, ystävyys ja aito vuorovaikutus korvataan ns. sosiaalisella medialla, joka vaatii uusinta tekniikkaa ja kuluttaa energiaa, tuotetaan lisää tuhoa...

Tulee pakostakin mieleen ajatus, että "kehitys" menee päin p:tä. Tekee mieli huutaa, että SEIS - pysähtykää, kääntykää ja palatkaa alkuun! Tulkaa uudelleen lapsiksi ja aloittakaa rakentamaan hyvää elämää siitä lähtökohdasta, mikä on oikeasti tärkeää. Ottakaa miljoonat tuhannet elektroniset mainoslaput silmiltänne ja viihdeäänitulpat korvistanne, niin ehkä näette taas, mitä oikeasti tarvitsette ja haluatte, ja kuulette sen surullisenkuuluisan "sisäisen lapsen" itkevän lohduttomasti tuhansia vaillejäämisiään. Onko meistä hoitamaan sitä kuntoon? Onko meistä säilyttämään sille elinkelpoinen maailma?


PS: Toinen ekologinen juttu, "Pallo hukassa..."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti