Onko elämisen mieli hukassa? Ehkä et tarvitsekaan sitä enää. Jos etsit elämääsi syvempää mieltä – tai paremminkin vapautta harhaisen mielesi vallasta, voit aloittaa askel kerrallaan.
I Pysähdy.
Elämän matkalla voi tulla useinkaan olo, ettei tiedä minne on menossa. Rauhoitu! Et voikaan tietää sitä, koska kukaan ei voi tietää tulevasta. Voit tietää vain sen, missä olet nyt, eli tässä. Voit ehkä katsella taaksepäin ja oppia menneestä, ja voit katsella näkymiä eteenpäin ja valita suunnan. Et voi kuitenkaan olla varma siitä, millaisessa maastossa polkusi kulkee. Jos sinun on sidottava silmäsi ja kuljettava pimeässä, muut aistisi valpastuvat. Pyrit kuuntelemaan tarkemmin, tuntemaan, jopa haistamaan. Siten olet paljon keskittyneempi kuin kulkiessasi viitoitetulla polulla, tuttuja uria, automaattiohjauksella. Jos haluat elämäsi matkan kestävän pidempään, pysähdy usein. Ota aikaa levolle, rauhoittumiselle, olemiselle, kuulostelulle; älä säntäile pakoon tai jonkun perään.
II Suuntaa huomiosi todelliseen itseen.
Olet kuin helmi kuonan ja kiiltävän käärepaperin peitossa. Koe olemassaolosi ja se, että elät. Sinulla on merkitys ja tarkoitus. Olet arvokas, olet ihme. Älä kasvata turhaa kuorta sisäisen olemuksesi peitoksi.
III Ymmärrä ihmisen pienuus ja typeryys.
On olemassa jotakin paljon suurempaa kuin meidän järkemme ja älymme. Kaikki ei ole meidän käsissämme, onneksi, koska olemme loppujen lopuksi varsin hölmöjä, sokeita typeryksiä, kun toimimme oman mielemme vallassa. Terve nöyryys vapauttaa liioista suorituspaineista.
IV Kiitä kaikesta.
Älä ota asioita itsestäänselvyyksinä. Ole kiitollinen, mieluummin aivan kaikesta, mutta alkuun edes jostakin. Tee tästä arjen harjoitus. Kiitollisuus lisää onnellisuutta. Kun kiität, osoitat myös hyväksyntää, ja hyväksyntä luo syvää sisäistä rauhaa.
V Astu ajatustesi ulkopuolelle, vapaudu mielesi mielivallasta.
Opettele olemaan vapaa ajattelevasta, tulkitsevasta, analysoivasta, tuomitsevasta ja arvostelevasta mielestäsi. Löydä mieli mielen yläpuolella; rauhallisen tarkkailijan asema suhteessa siihen, mitä niin kutsuttu ”lärpättävä apina” pulputtaa päässäsi.
VI Kuuntele kehoasi.
Ymmärrä, että olet kehomieli tässä olemassaolosi muodossa. Älä hemmottele kehoasi piloille, mutta älä myöskään rääkkää sitä. Anna sille mitä se oikeasti tarvitsee; ravitse ja vaali sitä, älä myrkytä. Anna tunteitten tulla tietoisuuteesi myös kehollisina heijasteina. Missä tunne tuntuu? Anna tunteen tulla; koe se täydesti, hyväksy sen olemassaolo, ja anna sen sitten laantua ja mennä menojaan. Älä patoa tunne-energiaa kehoosi. Anna hapen virrata. Hengitä syvästi, rauhassa, keskittyen. Hengitä iloa, hengitä pahaan oloosi, hengitä pelkoon…
VII Hyväksy, hyväksy ja hyväksy. Älä potki pistintä vastaan.
Hyväksyntä antaa rauhan; silloinkin, kun tilanne on haastava. Löysää köydestä, jota vedät pelkojasi vastaan. Vastustus lisää vastapuolen käyttämää voimaa ja kuluttaa omaasi. Hyväksy tilanne, jossa olet, vaikkapa ajattelemalla tai sanomalla: ”OK, nyt on haastava tilanne. OK, tilanne on nyt tämä…”
Jos toistat mielessäsi: ”EI, EI, EI, en hyväksy tätä, EI tästä mitään tule, EN jaksa, EN siedä, EN kestä”, olet koko ajan stressin vallassa, suojajärjestelmän ohjauksessa. Hyväksyntä ja rauhoittuminen siirtävät sinut niin kutsuttuun luonnollisen toiminnanohjauksen tilaan, jolloin pystyt rauhassa ajattelemaan, mitä voit tehdä haastavalle tilanteelle, tai onko parasta olla tekemättä mitään ja keskittyä pelkästään rauhallisena pysymiseen.
VIII Koe yhteys kaikkeen olemassa olevaan.
Todellinen yhteys ei ole chattailua eikä small talkia. Ei tarvitse olla seurallinen ja sosiaalinen, ellei se ole temperamentillesi ominaista. Voit kokea yhteyttä toisiin ihmisiin ja kaikkeen elävään, ja johonkin suurempaan, vaikka olisit aivan yksin. Mielemme ja ruumiimme voivat kohdata toisia ihmisiä ilman minkäänlaista todellista henkistä yhteyttä. Kun koet henkisen yhteyden löytyvän, tunnistat kyllä sen eron pinnalliseen yhteyteen.
IX Hakeudu luontoon.
Se on teko terveytesi eteen ja helpottaa irrottautumista epäterveellisistä asioista. Luonnossa voi kokea yhteyttä myös johonkin suurempaan. Voit kokea rauhaa tai saada sopivaa virikettä kehomielelle. Luonto opettaa pysähtymistä, elämän kunnioittamista, nöyryyttä. Kun olet kasvien lähellä, annat hiilidioksidia ja saat happea. Voit kokea yhteyttä kasveihin tällä ihmeellisellä, luonnollisella tavalla. Elämä maapallolla perustuu yhteyttämiseen, jossa kasvit kehittävät happea. Ihmisetkin siis kuolisivat ilman kasveja. Kasvit taas tarvitsevat lisääntyäkseen pölyttäjiä, joten kunnioita kimalaisia ja kukkakärpäsiä, joita kohtaat. Näe nerokkuus kaiken taustalla. Meidän älymme ei riitä käsittämään, miten kaikki on syntynyt; eikä tarvitsekaan riittää; voimme kokea tervettä nöyryyttä, kiitollisuutta ja osallisuutta luonnon äärellä, osana luomakuntaa.
X Rakasta itseäsi, saat mitä tarvitset.
Todenna itsellesi se, mitä oikeasti tarvitset, ja mikä oikeasti on tärkeää. Saatat haluta monia asioita, joita et oikeastaan tarvitse. Ihmisillä on perustarpeita, jotka täyttyisivät paljon vaatimattomammillakin tavoilla kuin nykykulttuurissa, etenkin mainosmediassa, annetaan ymmärtää. Kaikki tarvitsevat rakkautta, mutta jos etsit sitä toisilta ihmisiltä, saatat joutua pettymään. Rakasta ensin itse; itseäsi. Herätä myötätunto itseäsi kohtaan. Kohtele itseäsi kuin rakasta ystävää, tai pientä lasta, jota haluat hoivata. Pohjimmiltaan on niin, että koska olet olemassa, sinulla on maailmankaikkeuden hyväksyntä olemassaolollesi. Miksi et hyväksyisi itse itseäsi? On paljon helpompaa rakastaa muitakin, kun on saanut kokea tunteen siitä, että pystyy hyväksymään itsensä ja tuntemaan myötätuntoa itseään kohtaan.
XI Katsele usein tähtitaivasta.
Tähtitaivaan alla voi kokea oman pienuutensa ja toisaalta olemassaolonsa ihmeen, ja maailmankaikkeuden olemassaolon käsittämättömän mysteerin. On paradoksaalista, että samalla kun olen vain mitätön hiukkanen maailmankaikkeudessa, olen toisaalta ainutkertainen ja ainutlaatuinen olento, ja silti yhteydessä kaikkeen.
XII Mikä siis olikaan tärkeintä tällä elämän matkalla? Muista, että olet unessa, kunnes heräät.
Henkisen hyvinvoinnin avain on havahtua siihen, että harhailee unissaan, ja pysähtyä. Jos et koskaan herätä unissakävelijää, hän voi kävellä vaaraan, tai ainakin onnensa ohi.
PS: En tiedä olenko oikeassa, mutta tämä on se mitä itse henkisestä hyvinvoinnista nykyään ajattelen, tämänhetkisellä ymmärrykselläni, luettuani vuosien saatossa lukuisia aiheeseen liittyviä ja aihetta sivuavia kirjoja ja Raamatun läpi useampaan kertaan, mielenterveystyössä toistakymmentä vuotta toimittuani ja elettyäni nyt jo liki parikymmentä vuotta tunnustaen Korkeamman Viisauden olemassaolon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti