 |
| Jos näet tässä kuvassa jotakin valaistumista ja helmen löytämistä symboloivaa, siitä voi "syyttää" vanhahkon puhelimeni kameraa. |
Mieleni tuotti joitakin hajanaisia huomioita maailman tilasta marraskuussa 2021. Uutiset, ne olevinaan asiallisetkin, ovat usein varsinaista mielen pahoinvointia aiheuttavaa hapatusta, kuten hapokas kurpitsa, joka tuntuu edelleen korventavan ruokatorveani. Haluan kyllä saada tietoa, mutta oleellisen löytäminen bittitulvan seasta on joskus liian rasittavaa ja ärsyttävää, niin että alan ikävöidä ”teksti-TV”-aikoja…
Olen muun muassa kyllästynyt riidan- ja tappelunhaluisiin ihmisiin, joista uutisissa kerrotaan. Jos oltaisiin vanhan ajan kapakassa, moiset päänaukojat, rettelöitsijät ja silmät killissä ja nyrkit pystyssä uhoavat lajinsa esimerkkiyksilöt heitettäisiin pihalle tappelemaan tappelunsa toisia häiritsemättä.
Mutta kun on kyse tästä pallosta eikä kapakasta, ei voi noin vain toimittaa näitä nahistelijoita muualle välejään selvittämään tai purkamaan aggressioitaan. Siihen menisi muutama avaruusraketti, ja se on aika epäekologista, ja kaiketi epäeettistäkin, kun saattaisivat ne moiset piestä toisensa kuoliaiksi siellä avaruudessakin, tai kuolla nälkään viimeistään sitten kun olisivat syöneet toisensa. Jonkunhan pitäisi niistäkin kuitenkin huolehtia; joku hätähän se on näillä rähinöitsijöilläkin, kai, vai lienevätkö syntyneet ”hankaliksi” pitääkseen eettiseen keskusteluun kykenevät olennot ”hereillä”… Kaipa sitä nuokahtaisi, ellei olisi mitään häiriöitä maailmassa. Joskus saattaisi nukkua ”onnensakin” ohi, jos eläisi alituisessa unessa. Jospa rähinöitsijä onkin kuin zen-mestarin keppi? En tiedä, ja kepin kalautukset joka tapauksessa tuntuvat…
Enkä pidä siitäkään, että viikonloppuisin tuntuu olevan joku outo trendi laittaa uutisten sekaan joitakin olevinaan mielenkiintoisia, viihteellisiä juttuja kokonaisraskasta uutistunnelmaa keventämään. Milloin mikäkin sukupuolitoimintojen ihannointiin liittyvä, raflaavakin juttu tai kuva on mukamas se asia, jonka pitäisi saada järjellinen ihmisolento unohtamaan hetkeksi kaikki maailman kamaluus ja kurjuus. Ylekin tällaiseen viihteellistämiseen sortuu, valitettavasti, vaikka juuri siltä taholta odottaisin ja toivoisin asiallisuutta, enkä raflaavia juttuja ja kuvia.
Uutisten ulkopuolella sitä vasta tarjotaankin niitä sirkushuveja, kuten kaiken maailman kisailuja mitä naurettavimmissa aiheissa, ja niitä olevinaan tosi-TV-ohjelmia, joissa luultavasti mässäillään toisten ihmisten tunteilla ja tuntemuksilla. Minulle riittää vastenmielisyyden tunteitten herättelyyn, kun näen pelkästään ohjelmien esittelykuvat ja tekstit. Kilpailunhaluiset ihmiset kaiketi nauttivat seuratessaan toisten kilvoittelua, kun eivät itse pääse mukaan riittävän moniin kilpailuihin. Kunpa se pysyisikin vain leikkinä, mutta jotkut ihmiset ottavat leikkimielisetkin kilvoittelut liian tosissaan, vaikkei kyse olisi edes rahasta tai maineesta. Pitää voittaa, pitää päteä, pitää menestyä; tai, ei ainakaan pidä olla se, joka häviää, niin kuin se olisi oikeasti jotenkin kuolemanvakavaa, jos jää korttipelissä ”paskahousuksi”.
Ei sillä, ettenkö olisi lapsesta saakka pitänyt leikkimisestäkin ihan vain huvikseni ja ikävät asiat unohtaakseni, ja ettenkö olisi tykännyt jopa joistakin peleistä, kuten korttipeleistä. Oli jostain syystä hauskaa leikkiä ”huonoa häviäjää”, esim. cowboyta, joka haastaa pelikaverinsa nallipyssyllä kaksintaisteluun, kun häviää pokerikierroksen. Minulla ei ilmeisesti ole kovin voimakasta tarvetta kilpailla (lähinnä ehkä leikkiä ja ”irvailla” kilpailemista). Voittaminen saattaa tuntua joskus ihan hauskalta, jos siihen liittyy jokin itse aikaansaatu onnistumiselämys, mutta toisen pettymys ja häviö saattaa harmittaa hänen puolestaan liiaksi, niin etten oikeastaan voi iloita toisen nujertamisesta. Ja tuuripeleissä on hyvin, hyvin ankeaa, jos toinen näyttää häviävän useammin kuin itse. Se tuntuu epäreilulta, ja epäreiluus on hirvittävän ärsyttävää.
Ja kaikkinensa on niin käsittämättömän vastenmielistä, että ihmisiä viihdytetään erinäisillä viihdekanavilla ja sivustoilla ihan vain siksi, että he katsoisivat samalla myös mainoksia. Mainoksilla heidät houkutellaan ostamaan kaikkea turhaa, jotta turhakkeitten tuottajat saisivat elantonsa, tai rikastuisivat entisestään. Tämäkin on epäreilua ”sumutusta”. Viihde saa ihmisen uppoamaan hölmöön mielentilaan, jossa hän tekee herkemmin myös hölmöjä ostopäätöksiä. Ja yleensäkin; kaikki mikä ”huumaa” mieltä, herkästi myös addiktoi.
Ja, on yksinkertaisesti epäeettistä ”sumuttaa” ihmisiä olemaan kiinnittämättä huomioita vaikkapa vallanpitäjien itsekkäisiin tarkoitusperiin tai möhläyksiin. Ihan sama periaate kuin sinä, kun häiritsevästi valittaville pikkulapsille tarjotaan mitä tahansa kivaa, jotta nämä olisivat poissa jaloista. Ota karkki, niin piristyt! Teräväkatseisille teineille täytyy varmaan antaa aina vain parempia laitteita, joitten kautta välitettyyn sumuun voi jopa eksyä, etteivät nämä edellisen sukupolven hölmöyteen heränneet olennot älyäisi enää valittaa vanhempiensa typeryyksistä, tai saada päähänsä muita vaarallisen aktivistisia ideoita maailman parantamisesta.
Leipää ja pullamössöä ehkä riittää jotenkuten lähes kaikille ”kehittyneissä maissa” eläville, ja sirkushuveihinkin on useimmilla varaa, kuka niitä sitten tarvitseekaan. Mutta onko kaikilla varaa terveelliseen ruokaan, tai, asialliseen tietoon ja palveluihin?
En mielelläni ostelisi uusia älylaitteita, ellei ole aivan pakko, koska oletan, että moinen ostelu on epäekologista ja siksi nykyisessä maailmantilanteessa epäeettistä. Mutta, esimerkiksi seuratakseen ilmastonmuutosaiheista, jatkuvasti päivittyvää Ylen artikkelia täytyisi ilmeisesti olla tehokkaampi laite, koska minun älykännyni teholla ei saa koko artikkelia auki! Jos tuohon asiaan turhautuminen ajaa minut uusimaan laitteeni ennen kuin se on oikeasti hajonnut käyttökelvottomaksi, koko Ylen päivittyvä ilmastoartikkeli saa minun kohdallani aikaan kokonaistavoitteen kannalta haitallisen, ”ilmastotietoisuuden” vastaisen teon.
Samoin kävi myös päivittyvän korona-artikkelin kanssa. Älykännyni ei enää jaksa avata sitäkään. Liian laajoiksi paisuvat nettisivut aiheuttavat siis tällaisen hölmön tilanteen. (Yritän etsiä jostain linkin, jota kautta voisi laittaa Ylelle suoraa palautetta tästä aiheesta, mutta nettiyhteys ja bittien käsittely hidastelevat vanhassa läppärissäkin…)
Suurin osa normisivistyneistä ihmisistä kai sentään jo tietää, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi vähentää erinäisten ympäristöhaitoiltaan merkittävien ”hyödykkeitten” (ja etenkin turhakkeitten) kulutusta, eikä lisätä sitä. Ne ihmiset, joilla on hieman vanhempi, ei kovin tehokas älykänny, eivät saa puolueetonta ja hyödyllistä tietoa esim. liiallisen kuluttamisen vaikutuksesta yhtä kätevästi kuin ne ”hyväosaiset”, joilla on varaa tehokkaampiin laitteisiin ja laitteitten jatkuvaan uusimiseen. Pahoin pelkään, että Suomessa on paljonkin ihmisiä, joilla ei oikeasti ole varaa uusia älylaitteitaan edes muutaman vuoden välein, tai maksaa tehokkaammasta nettiyhteydestä.
Tiedon saaminen ei tietenkään saisi olla kiinni ihmisen varallisuudesta, mutta jatkuvasti pullistuva internet aikaansaa tällaistakin epäsuhtaa. Yhä enemmän ”pakollisia” hoidettavia asioita siirtyy sinne joka tapauksessa, ja ellei ihmisillä ole ”ajantasaisia” laitteita, he jäävät huonompaan asemaan. Mielenterveyspalvelutkin siirtyvät yhä enemmän netin kautta tapahtuviksi, jolloin ne ihmiset saattavat tipahtaa palvelujen piiristä, joilla ei yksinkertaisesti ole tarvittavia laitteita tai riittävän tehokasta nettiyhteyttä.
Monitahoinen huono-osaisuus uhkaa tällaisenkin vääristymän takia kumuloitua vähävaraisemmalle porukalle. Ja jos ei saa luettua edes niitä joitakin tärkeämpinä pitämiään uutisia, edes Ylen sivuilta, jää vielä enemmän pimentoon. Ne ihmiset, joilla on paremmat laitteet ja yhteydet, saavat palvelut kätevästi, tietoa sen verran kuin kiinnostaa hankkia, ja viihdettä ylen määrin.
Mutta, en tietenkään pidä sitäkään ihanteena, että ihminen elelisi (varsinkaan omatunnottomasti ja kritiikittömästi) tällaisessa digilaitteitten ja tiedonsiirron yltäkylläisyydessä, sirkushuvien ”sumussa”. Digilaitteiden valmistaminen ja käyttäminen aiheuttaa päästöjä ja kuluttaa energiaa. Ihmisen kokonaisterveydelle ei tee hyvää elää aistikanavat laitteisiin kytkettynä ja mieli täynnä jatkuvia ulkoisia virikkeitä. Mitä enemmän elää keinotekoisessa todellisuudessa, sitä todennäköisemmin luontoyhteys hämärtyy, eikä jossain vaiheessa enää edes välitä siitä, että oma toiminta vahingoittaa luontoa…
Kaiketi ihanteellista olisi hyödyntää älylaitteita ja nettiä sen verran kuin on oikeasti tarpeen kullekin ihmisyksilölle tässä maailmassa, missäkin elämäntilanteessa, ja välttää turhaa käyttöä. Vähän niin kuin on syömisenkin laita. Riittävästi, muttei liikaa. Sama kenties pätee melko lailla kaikkeen, mitä ihminen ylipäätään tarvitsee elääkseen: kohtuus kaikessa, ja riippuvuuksista eroon. Tämä koskee myös liiallista ”mielensä varassa elämistä”; ei kannata jäädä koukkuun siihenkään…
Joku luonnonläheisemmin elelevä ihmisyhteisö voi oikeasti elää elämänsä tietämättä koko elämänsä aikana mitään mistään digilaitteista, ja erittäin ekologisesti. Teollistuneitten maitten ihmiset syntyvät useimmiten laitteitten keskelle ja kuolevatkin usein laitteitten keskellä.
Plääh. Miten tympeää ja elotonta! Nyt ei huvita enää edes jatkaa tätä juttua tällä laitteella; haluan jotakin konkreettista ja luonnollisempaa virikettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti