Marja-Sisko Aalto, pappi ja kirjailija… Mona Bling, toimittaja ja sisällöntuottaja… Miiko Toiviainen, näyttelijä… Petra De Sutter, gynekologian professori ja poliitikko… Yazka Love, toimittaja ja yrittäjä… Mira Eskelinen, kulttuurituottaja… Cris Owen, muusikko… Balian Buschbaum, ent. seiväshyppääjä… Elliot Philpotts-Page, näyttelijä… Alexander Saloranta, ent. pesäpalloilija… Lana Wachowski, elokuvaohjaaja… Kasper Kivistö, liikenneopettaja… Jade Nyström, ent. korkeushyppääjä…
Mikä heitä yhdistää?
Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen sukupuoli-identiteetti poikkeaa hänen syntymässä määritellystä sukupuolestaan, ja tämä identiteettikokemus on pysyvä.
Transsukupuolisuutta on esiintynyt kautta historian eri kulttuureissa, mutta aihe on noussut esille vasta viime vuosikymmeninä, tiedon ja avoimuuden lisääntyessä.
Transsukupuolisuus on osa ihmisen biologista monimuotoisuutta, ei ”muoti-ilmiö”.
Joissakin kulttuureissa on aina ollut useampi sukupuoli-identiteetti, ja joissakin valtioissa on myös useampi juridinen sukupuoli, jolloin sukupuolikokemuksen ilmaisukin on vapaampaa.
Ihminen on itse oman sukupuolensa paras asiantuntija.
Sukupuoli-identiteetti on henkilökohtainen kokemus, eikä se aina vastaa muiden oletuksia.
Sukupuolidysforialla viitataan kielteisiä tunteita aiheuttavaan ristiriitaan henkilön itse kokeman ja hänelle määritellyn sukupuolen välillä.
Mistä transsukupuolisuus johtuu?
Transsukupuolisuus ei ole mielenterveyden häiriö, vaan luonnollista erilaisuutta, jonka taustalla on arvioitu olevan biologisia tekijöitä (kuten geenit, hormonitasot).
Sikiönkehityksen aikaisen hormonimäärien vaihtelun vuoksi aivot ja ruumiin sukupuolipiirteet saattavat joskus kehittyä toisiaan vastaamattomiksi.
Ihmisen aivot voivat kehittyä ”naistyypillisiksi”, ”miestyypillisiksi” tai ”androgyynisiksi”. Kokemus siitä, kuka olen (= identiteetti) syntyy ihmisen aivoissa, joten esimerkiksi miestyypilliset aivot saattavat tuottaa kokemuksen miespuolisuudesta, vaikka keho olisi naistyypillinen, tai päinvastoin; tai androgyyniset aivot tuottaa kokemuksen ei-binäärisyydestä.
(Esim. autismikirjon ja sukupuolikokemuksen poikkeavuuden välillä on todettu huomattavaa yhteisesiintyvyyttä, mikä saattaa myös liittyä edellä mainittuun ilmiöön.)
Myös sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta yksilön sukupuoli-identiteetin kokemiseen, ilmaisuun ja esimerkiksi koetun dysforian määrään.
Transsukupuolisuus haastaa henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä
Pitkäaikainen kokemus ”väärässä kehossa elämisestä” aiheuttaa henkistä kärsimystä.
Kehodysforiaan voi liittyä inhon- ja vieraudentunteita oman kehon piirteitä kohtaan.
Sosiaalista dysforiaa voi kokea tilanteissa, joissa tapahtuu vääriä oletuksia sukupuolesta tai tulee kohdelluksi oletetun sukupuolen perusteella.
Transsukupuolisilla ihmisillä onkin usein masennusta, ahdistusta, elämänhaluttomuutta ja jopa itsetuhoisuutta; etenkin ilman asianmukaista hoitoa ja tukea.
Vähemmistöön kuuluminen aiheuttaa aina stressiä.
Vähemmistöstressiin voi liittyä erilaisuuden kokemuksen lisäksi syrjityksi ja kiusatuksi tulemista, jopa väkivallan uhkaa.
Ympäröivän yhteiskunnan sukupuolioletusten ja sukupuolinormien takia transsukupuolinen voi kokea olevansa ”vääränlainen”, ja tavallisiin sosiaalisiin ympäristöihin on vaikea sopeutua.
Läheisten ymmärrys, hyväksyntä ja tuki on transsukupuolisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Sukupuoli-identiteetin esille tuomisen tulisi olla turvallinen kokemus!
Terapeuttisilla menetelmillä ei pyritä sukupuoli-identiteetin muuttamiseen, vaan niiden avulla voidaan lievittää edellä mainittuja psyykkisiä oireita ja kohentaa toimintakykyä.
Transsukupuolinen voi muuttaa nimensä ja korjata juridisen sukupuolensa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi, ja tehdä sukupuolikokemukseensa sopivia muutoksia elämässään.
Hänellä on oikeus myös lääketieteelliseen hoitoon. Kehodysforiaa voidaan lievittää kehon ominaisuuksia muokkaavilla sukupuolenkorjaushoidoilla, tapauskohtaisesti arvioiden.
Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimus ja korjaushoidot on keskitetty kahteen yliopistolli-seen sairaalaan (HYKS ja Tays), jonne hakeutuu liki 2000 henkilöä vuosittain.
Oikein kohdistettu sukupuolenkorjaushoito vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja itsetuhoisia ajatuksia, sekä parantaa psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua.
T = Tiedosta mistä
on kyse.
R = Rakasta häntä
sellaisena kuin hän on.
A = Auta häntä siinä
missä pystyt.
N = Näytä muille
esimerkkiä oikeanlaisesta suhtautumisesta transihmisiin.
S = Selitä niille,
jotka eivät vielä ymmärrä.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195
https://seta.fi/sateenkaaritieto/sukupuolen-moninaisuus/transsukupuolisuus/
https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/autismikirjon-hairio-ja-sukupuolikokemus/
Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas, 2021
(ladattavissa pdf-tiedostona)
Steensma, Thomas D. & Kreukels, Baudewijntje P.C. &
de Vries, Annelou L.C. & Cohen-Kettenis, Peggy T.: Gender identity
development in adolescence. Hormones and Behavior, 2013, 64. vsk, nro 2, s.
288-297. 10.1016/j.yhbeh.2013.02.020 Artikkelin verkkoversio. Viitattu
3.5.2021.
Tässä mainitut transsukupuoliset henkilöt löytyivät mm. wikipediasta ja Ylen uutissivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti