Suosittelen kaikkia tekemään jonkinlaisen listan itselle mielekkäistä tekemisistä, koska ne ovat avainasemassa, kun haluaa ehkäistä masennusta ja stressiin uupumista. Kannattaa samalla listata myös muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Listaa voi sitten aika ajoin käydä läpi tarkistaen, onko kyseinen asia kunnossa (esim. riittävästi unta), ja onko mukavaa tekemistä arjessa tarpeeksi.
Nämä ovat asioita, jotka ovat joko joskus aiemmin tai nykyisin olleet enemmän tai vähemmän mukana omassa elämässäni ja joiden olen havainnut vaikuttavan mielialaani ja helpottavan stressin välttämistä tai stressistä palautumista:
Sopiva, rauhoittava oleskelu ympäristö, eli liiallisten virikkeitten välttäminen. Tämä koskee niin ylenmääräistä sosiaalista elämää, melua ja muita ääniä, visuaalisia ärsykkeitä, hajuja, mediaa, viihdettä ja minkä vain voi milloinkin kokea ”virikkeeksi”. Tarvitsen paljon omaa aikaa rauhallisessa, itse säätelemässäni ympäristössä.
Luontoelementtien havaitseminen, näkeminen, tunnustelu, keräileminen, luonnossa oleskelu, maisemakuvat ja luonnolliset värit vaatteissa ja ympäristössä. Luontoäänet, hajut ja muut luonnosta saadut aistimukset. Maisemien katselu pakollisilla työmatkoilla. Itselle merkityksellisten luontokuvien ottaminen. Luontodokumentit.
Erilaiset rentoutus-, hengitys- ja tietoisen läsnäolon harjoitukset. Joskus tein säännöllisesti vähän kaikenlaisia, mutta nykyään vaihtelevasti, tarpeen mukaan milloin mitäkin. Syvähengitys on muuttunut automaattiseksi harjoittelun myötä ja läsnäolon hetkiä ja syviä huokauksia tulee luontevasti arjen keskelle.
Kirjoittaminen. Tämä on minulle yksilöllisen sielunelämäni ”elinehto”. Jos en kirjoita, muutun muukalaiseksi itselleni. Luova kirjoittaminen, päiväkirjamainen prosessikirjoittaminen, ajatusten selkiyttäminen kirjoittamalla niistä, listaaminen… Sanallistan tunteitani, ilmiöitä, keksin omia ilmaisuja.
Oleskelu läheisten kanssa keskustellen tai yhteisten tekemisten parissa. Läheisten kiintymyksen tiedostaminen. Hyvät muistot lapsuudesta ja elämän varrelta liittyen läheisiin ihmisiin.
Melko säännölliset nukkuma-ajat ja useampi, sopivan kokoinen ateria päivän mittaan. Liian raskas ateria saa minut nuokkumaan. Liian pitkä ateriaväli tekee ärtyneen ja hämärän olon.
Liikkumista sen mukaan kuin pystyy ja jaksaa, elämäntilanteesta riippuen. Peruskoulun loppupuolella ja lukioaikaan tein toisinaan hyvin pitkiä kävelylenkkejä (2 – 4 h) syrjäisillä metsäteillä tai poluilla, ja se oli erittäin tärkeää, että palauduin kouluympäristön ja opiskelun stressitekijöistä.
Omien ajatusten ja tunteitten selittäminen jollekulle, joka malttaa kuunnella. Mutta ellei ole ketään, joka voisi kuunnella, kirjoitan itselleni tai sille, jonka käsissä kaikki on.
Piirtäminen ja siihen uppoutuminen. Joko luovasti, suunnittelematta, ja väreillä, tai sitten tarkasti, osittain jäljentäen, osittain luoden jotakin uutta, pikkutarkasti, vain harmaasävyisenä.
Käsillä tekeminen isossa tai pienemmässä mittakaavassa: paljon fyysistä voimaa käyttäen tai hyvin pikkutarkasti, sormien näppäryyden haastaen.
Ideointi, suunnittelu, prosessien kuvittelu, vaikkei ryhtyisikään tuumasta toimeen.
Erilaiset pelit, yksin tai pienessä porukassa. Perinteiset korttipelit tai vaikkapa 15 minuuttia nopeaa visuaalista päättelyä vaativaa kännykkäpeliä.
Musiikki. Mielimusiikin kuuntelu keskittyneesti, tekemiseen sopiva taustamusiikki, klassisen kuuntelu tietoisesti, autossa laulaminen… Omien melodioitten säveltäminen, laulunsanojen tuottaminen, soittamisen opettelu, soittimilla leikkiminen.
Lukeminen: ajattelua kehittävän kirjallisuuden lukeminen ja muu lukeminen, jos on aikaa, ja jos on erittäin hyvää luettavaa. Omien käsikirjoitusten oikolukeminen ja muokkaaminen. Kiinnostavista aiheista lueskelu. Raamatunpätkä päivittäin.
Leikkiminen ja ”leikkivarustelu”. Mielikuvituksen temmellyskenttä. Maailmojen kehittely ja itseilmaisu mielikuvituksessa, terapeuttinen leikki.
Hyvät ja riittävän eettiset kulttuurituotteet: laatusarjat, elokuvat, taide-elämykset, ja niistä keskusteleminen. Pelkkä TV:n katselu ei yleensä riitä; ohjelman täytyy olla todella hyvä ja mielenkiintoinen, jotta voin pelkästään katsoa ja kuunnella. Yleensä täytyy olla oheistekemistä käsille tai mahdollisuus liikehtiä edes jotenkin.
Eläinten olemassaolo ja tarkkailu. Luonnossa havaitut eläimet, omat koirat. Eläindokumentit.
Hengellisyyden tiedostaminen: olemassaolon ihmeen, elämän tarkoituksen ja merkityksen pohdiskelu. Oman tarkoituksen etsiminen ja uskominen siihen, että se on olemassa, vaikkei aina tuntuisi siltä.
PS: Tästä varmaan puuttuu vielä jotain, mutta päivitän listaa sitä mukaa kuin asioita tulee mieleen.
Lue lisää stressinhallinnasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti