 |
| Terapeuttisessa nukkeleikkimaailma-blogissani on sarjispätkä, joka käsittelee ihmisten välisiä vuorovaikutusvaikeuksia... Tuskinpa kovin kiinnostavaa MAGA-ihmisistä. |
Keskustelimme äskettäin kollegojen kesken ”niitä näitä”, ja yksi kertoi käyneensä rapakon takana enkeleitten kaupungissa maastopalojen ja mielenosoitusten välisessä aikaikkunassa. Hän pääsi kuulemma ongelmitta sinne ja takaisin, kuten pääsi myös Bilbo toisessa maailmassa, tosin ei ihan ongelmitta. No, joillakuilla muilla on kuulemma saattanut olla hankaluuksia päästä tuonne ekstroverttien luvattuun maahan, jossa tällä hetkellä vaikuttaa olevan valtaa pitämässä aikamoisia ääliöitä ja/tai toisten ääliömäisyydestä hyötyviä egoisteja. Tai, päästä sieltä pois, kuten yksi kauhutarina kertoi…
Niin että jos siellä jotkut tutkailevat minun sometilini läpikotaisin ja löytävät sieltä tällaisen heikäläisiä kritisoivan tekstin, voi käydä niin, etten saisi lupaa astua tuolle maaperälle; tai jos olisinkin sinne astellut, en pääsisikään noin vain kotimatkalle. Minä kun tuotan heikäläisten, noitten ”woken-nitistäjien” ja muiltakin osin fanaattisten pikkusielujen ynnä muitten ei-tietoisten, egonsa vallassa olevien ihmehurskastelijoitten ja oman napansa ihailijoitten mielestä muutenkin epäsuotavaa sisältöä.
Voi ei, miten kestän tämän kauhean vastoinkäymisen (e.v.v.k.), etten voisikaan ikinä lennellä tuonne suureelliseen MAGA(MEGA-ääliöitten) - valtakuntaan? Onhan se ollut haaveeni (tiedostamaton painajaiseni) lapsesta saakka, että kyllä sitä kerran elämässä täytyy käydä siellä ihanassa (kermakakkuisessa) Ameriikassa, jossa ”miehet on miehiä” (toksisia) ja ”naiset naisia” (toksisia), eikä ”muita” olekaan, paitsi lapsia, eli ”tyttöjä ja poikia”, ja lapsetkin ovat ainakin olevinaan lapsia (koko ikänsä)?
Miksi sitä mannerta kutsutaan ”Amerikaksi”, kun se nimihän tulee äijältä, jota ei ollut vielä olemassakaan, kun sillä mantereella jo asusteli ihmisiä? Ja niitten alkuperäisten asukkien keskuudessa oli ”muunsukupuolisia”, eikä siis pelkkiä miehiä ja naisia, eli ”two-spirit”- ihmisiä. Mutta sitten kun sinne maahan muutti nykyisten republikaanien esi-isiä, eiväthän he tajunneet sitä meininkiä, eivätkä tajua vieläkään. Nääs kun tyhmä ihminen ei jotain ilmiötä tajua, hän kieltää sen olemassaolon kokonaan.
Eihän minulla ole mitään sitä mannerta vastaan, sinänsä; siis, se iso maaläntti on varmaan alkujaan ollut ihan harmitonta maaperää, ja alkuperäiskansat ovat olleet todennäköisesti ihan ok ihmisiä verrattuna niihin, jotka sinne väen väkisin muuttivat ja valloittivat heidän maansa… Ja joitten jälkeläisistä yli puolet nyttemmin valitsi heitä johtamaan sen järkyttävän ”pellen”, jonka hävytön itsekylläisyys näyttää vain paisuvan ja paisuvan…
On niin typerää, että sellainen porukka, joka on itsekin ”maahan muuttaneitten” jälkeläisiä (sellaisten ”maahan muuttaneitten”, jotka ovat hyvin tuhoisalla tavalla hävittäneet alkuperäiskansaa tieltään) nyt sitten suhtautuu vihamielisesti siirtolaisiin. Pohdiskelin tänään, että tuo asia, että iso osa vaaleaihoisista amerikkalaisista on aiempien maahanmuuttajien jälkeläisiä, taitaa olla jonkinlainen tabu aihe, tietoisuudesta torjuttu häpeätrauma, joka saa jotkut ihmiset erityisen ennakkoluuloisiksi ja vihamielisiksi nykyisiä maahan pyrkijöitä kohtaan…
Ihminen, joka on joskus itse tehnyt jotakin kauheaa, mutta haluaa salata sen ja unohtaa sen itsekin, saattaa ajatella ja toimia järjettömän vihamielisesti ja tuomitsevasti sellaisia kohtaan, joitten pelkää tekevän jotakin samanlaista. Vähän niin kuin rankaisisi toisia omasta synnistään, jota ei halua tunnistaa ja tunnustaa. Ja tämähän on vain yksi esimerkki siitä, miten ihminen projisoi omaa syyllisyyttään toisiin, kun ei tiedosta eikä tunnusta sitä omaansa.
Niin että ihan oikeasti, miksi haluaisin matkustaa maahan, jonka väestöstä yli puolet on ainakin olevinaan kannattanut sitä miestä, joka on sitten saanut kätyreineen aikaan sen kaiken, mikä tällä hetkellä itkettää ja naurattaa ja kauhistuttaa ihmisiä ympäri maailmaa? Kun en muutenkaan pidä ihmisistä mitenkään erityisen paljon, enkä varsinkaan itsekeskeisistä ja epäempaattisista, niin miksi hakeutuisin paikkaan, jossa sellaisia on aivan ylettömiä määriä?
En siis oikeasti ole haaveillut käyväni siellä ”edes kerran elämässä”, eikä minua liikuta se, vaikken sinne koskaan pääsisikään, etenkään tuon nykyisen hallinnon aikaan. Jos joskus maailmassa olisi ekologinen tapa matkustaa rapakon taakse ja olosuhteet olisivat otolliset, menisin ehkä Kanadaan katsomaan isoja susia, havumetsiä, vuoria ja jokia, ja haluaisin jututtaa jotakuta ”two-spirit”-ihmistä ja ehkä Eckhart Tollea. Mutta en haaveile sellaisestakaan sen enempää kuin ohimennen ajattelen sellaisiakin, että J. R. Tolkien olisi elossa ja voisin mennä kuuntelemaan hänen luentoaan. Tai että Layne Staley olisi ollut asiakkaani ja olisin pystynyt auttamaan häntä niin paljon, ettei hän olisi kuollut ennenaikaisesti, vaan tekisi yhä musiikkia ja olisi naimisissa Jerry Cantrellin kanssa…
No, mutta koska siellä mantereella rapakon takana on tälläkin hetkellä myös sellaisia ihmisiä, tavallisia ja erikoisempiakin, jotka kärsivät nykyhallinnosta ja sen politiikasta, en tietenkään voi sanoa ”inhoavani koko valtiota”. Haluan osoittaa solidaarisuutta niille sikäläisille, jotka kärsivät ja pelkäävät, tai yrittävät ajaa asioita toistenkin hyväksi, kuten puolustaa ihmisoikeuksia ja edistää ilmastoasioita. Ja niille, jotka ihan vain yrittävät pysyä hengissä vaikeissa olosuhteissa…
Ja osittain tätä solidaarisuutta osoittaakseni avasin Bluesky-tilin, jossa voin julkaista kuvia ja lyhyitä englanninkielisiä tekstejä. Niin että sieltäpä voi vaikka itse Trumpkin ihan omalla kielellään lukea näkemyksiäni ja kauhistella nukkekuviani. Eihän hänen oikeasti tarvitse pelätä, että olisin hänen valtakuntaansa tulossa aiheuttamaan kummeksuntaa omalla olemassaolollani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti