Rauhaa ja rakkautta! (Joulukalenterini 4. ”luukku”)

Tämä mietiskelevä "ihanne-alter-egoni"
voisi olla vaikkapa joku Vaeltaja
Ohdakemaan maailmassa...

Tänään olkoon harrasmielinen päivä, ainakin itselläni. Mietiskelin, että mukavia ja tarpeellisiakin tavaralahjoja tärkeämpää olisi antaa läheisilleen lahjaksi rauhaa ja rakkautta; etenkin, jos niistä on ollut puutetta. Yleensä ne ovat ilmaisia, ja kuitenkin kallisarvoisia, mutta toisinaan kovin vaikeasti ”saavutettavissa”, koska vaativat luopumista ”egon” itsekeskeisistä tarpeista ja ylläpitämistä "tiloista", joilla ihminen ehkä yrittää ylisuojella itseään ja/tai vaikuttaa toisiin, koska luulee, että rauha syntyy ulkoisista olosuhteista, eikä sisäisesti...

Maapallo, koko luomakunta, tarvitsee lahjaksi rauhaa ja rakkautta. Anna lahja tekemällä itsestäsi rauhan välikappale.

Oi korkea ja kunniakas Jumala,
valaise sydämeni pimeys.
Anna minulle oikea usko, varma toivo
ja täydellinen rakkaus, ymmärrys ja tieto,
että noudattaisin pyhää ja totista tahtoasi.
Amen.

(Franciscuksen rukous San Damianon krusifiksin edessä)

Linkki juttuun vuosien takaa (edelleen kovin ajankohtainen):

"Pelastaako köyhyys maailmamme?"