Olemme tosiaankin olemassa, halusittepa tai ette!

En jaksa selittää tästäkään aiheesta tämän enempää, mutta jos olet Suomen kansalainen ja haluat edistää syrjityn sukupuolivähemmistön asemaa tai olla ylipäätään solidaarinen lähimmäisiä kohtaan, lue tämä ja käy allekirjoittamassa kyseinen kansalaisaloite.

Kansalaisaloite ”Olemme olemassa” 29.9.2025 ”ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämiseksi lakiin”

Teksti lainattu kokonaisuudessaan sivulta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15996

”Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Suomeen luodaan kolmas, ei-binäärinen oikeudellinen sukupuolivaihtoehto jo olemassa olevien merkintöjen rinnalle. Vahvistamisen tulisi tapahtua omalla ilmoituksella itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden määrittää itse sukupuolensa.

Ei-binäärinen, kolmas juridinen sukupuolimerkintä takaisi oikeuden elämään kaksinapaisen mies-nainen-jaottelun ulkopuolella. Jokaisen on saatava tulla nähdyksi omana itsenään lain edessä. Tavoitteen saavuttamiseksi kehotamme eduskuntaa antamaan valtioneuvostolle toimeksiannon lainvalmisteluun ryhtymisestä ei-binäärisen juridisen sukupuolimerkinnän käyttöönottamiseksi ja antavan asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian.

Perustelut:

Itsemäärittelyoikeus ja yhdenvertaisuus

Ei-binäärinen juridinen sukupuolimerkintä vahvistaisi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten itsemäärittelyoikeutta ja yhdenvertaisuutta. Se tekisi näkyväksi suuren joukon ihmisiä, jotka eivät määrittele itseään naiseksi tai mieheksi.

Nykyinen kaksinapainen merkistö ylläpitää kapeaa käsitystä sukupuolesta ja sulkee ulos ei-binäärisiä ihmisiä. Tämä johtaa väärinsukupuolittamiseen sekä lisää syrjintää ja näkymättömyyttä yhteiskunnassa.

Lainsäädäntö ja kansainväliset esimerkit

Sukupuolen moninaisuus tunnistetaan jo tasa-arvolaissa, joka kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki velvoittaa viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä ennaltaehkäisemään syrjintää sekä edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Ei-binäärisen juridisen sukupuolimerkinnän käyttöönotto tukisi tasa-arvolain tavoitteita ja toimeenpanoa sekä vastaisi lain henkeä.

Vuonna 2023 uudistettiin laki sukupuolen vahvistamisesta, ns. translaki. Translain lähtökohdaksi on asetettu ihmisen kokemus omasta sukupuolesta. Tällä hetkellä laki kuitenkin mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen vain naiseksi tai mieheksi. Ei-binäärinen, juridinen sukupuolimerkintä tulisi ottaa käyttöön translain hengen toteuttamiseksi.

Ei-binäärinen juridinen sukupuolivaihtoehto on jo käytössä useissa EU-maissa, kuten Saksassa, Tanskassa, Maltalla ja Islannissa. Lisäksi monet muut maat, kuten Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, ovat ottaneet käyttöön kolmannen sukupuolimerkinnän.

Myös GDPR-ehtojen mukaisesti ihmisten on saatava ajankohtainen merkintä sukupuolestaan kansallisiin rekistereihin.

Hyvinvointi ja syrjinnän vähentäminen

(Cis)heteronormatiivinen kulttuuri altistaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt vähemmistöstressille, eli ylimääräiselle stressille, joka johtuu syrjinnästä ja normien puristuksesta. Sukupuoleltaan moninaisilla ihmisillä on suurempi riski kohdata syrjintää, väkivaltaa, kiusaamista ja näistä johtuvia mielenterveyden haasteita.

Ei-binäärinen juridinen sukupuolimerkintä mahdollistaisi ihmisille oikeuden tulla kohdatuksi omana itsenään, lisäisi hyvinvointia ja vähentäisi syrjintää.

Koulutus, viranomaiset ja palvelut

Lakimuutos loisi painetta lisätä viranomaisten, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä kasvatus- ja opetusalan ammattilaistenosaamista sukupuolen moninaisuudesta ja syrjinnän kitkemisestä.

Samalla tilastointi ja viranomaisten käytännöt voitaisiin päivittää vastaamaan todellisuutta, jossa kaikki ihmiset eivät ole miehiä tai naisia. Tämä parantaisi palveluiden saavutettavuutta ja vahvistaisi luottamusta viranomaisiin.”

Aloitteen taloudellinen tuki: Ei ole

Kannatusilmoitusten keräystavat: Kansalaisaloite.fi

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15996

Kiitos!

Mikä ihmeen "Trans Awareness Week" ???

No, se on suomeksi "trans-tietoisuuden viikko", joka on juuri nyt (13.11.-19.11.) meneillään kansainvälisesti, mutta Suomessa tätä viikkoa vietetään lähinnä "trans-muistopäivän" 20.11. ympärillä.

Kyseisen viikon kunniaksi ja mahdollisten uusien vierailijoitten trans-tietoisuutta lisätäkseni julkaisen tässä uudelleen aiemman (3.2.2025) TRANS-aiheisen tekstini sisällön, hieman eri järjestyksessä, tosin...

Muistisääntönä transihmisen läheiselle – ”TRANS”:

T =                    Tiedosta mistä on kyse.

R =                    Rakasta häntä sellaisena kuin hän on.

A =                    Auta häntä siinä missä pystyt.

N =                   Näytä muille esimerkkiä oikeanlaisesta suhtautumisesta transihmisiin.

S =                    Selitä niille, jotka eivät vielä ymmärrä.

Tiivistetysti ja helppotajuisesti - Mistä on kyse?

 Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen sukupuoli-identiteetti poikkeaa hänen syntymässä määritellystä sukupuolestaan, ja tämä identiteettikokemus on pysyvä.

 Transsukupuolisuutta on esiintynyt kautta historian eri kulttuureissa, mutta aihe on noussut esille vasta viime vuosikymmeninä, tiedon ja avoimuuden lisääntyessä.

 Transsukupuolisuus on osa ihmisen biologista monimuotoisuutta, ei ”muoti-ilmiö”.

 Joissakin kulttuureissa on aina ollut useampi sukupuoli-identiteetti, ja joissakin valtioissa on myös useampi juridinen sukupuoli, jolloin sukupuolikokemuksen ilmaisukin on vapaampaa.


Ihminen on itse oman sukupuolensa paras asiantuntija.

 Sukupuoli-identiteetti on henkilökohtainen kokemus, eikä se aina vastaa muiden oletuksia.

 Sukupuolidysforialla viitataan kielteisiä tunteita aiheuttavaan ristiriitaan henkilön itse kokeman ja hänelle määritellyn sukupuolen välillä.


Mistä transsukupuolisuus johtuu?

 Transsukupuolisuus ei ole mielenterveyden häiriö, vaan luonnollista erilaisuutta, jonka taustalla on arvioitu olevan biologisia tekijöitä (kuten geenit, hormonitasot).

 Sikiönkehityksen aikaisen hormonimäärien vaihtelun vuoksi aivot ja ruumiin sukupuolipiirteet saattavat joskus kehittyä toisiaan vastaamattomiksi.

 Ihmisen aivot voivat kehittyä ”naistyypillisiksi”, ”miestyypillisiksi” tai ”androgyynisiksi”. Kokemus siitä, kuka olen (= identiteetti) syntyy ihmisen aivoissa, joten esimerkiksi miestyypilliset aivot saattavat tuottaa kokemuksen miespuolisuudesta, vaikka keho olisi naistyypillinen, tai päinvastoin; tai androgyyniset aivot tuottaa kokemuksen ei-binäärisyydestä.

(Esim. autismikirjon ja sukupuolikokemuksen poikkeavuuden välillä on todettu huomattavaa yhteisesiintyvyyttä, mikä saattaa myös liittyä edellä mainittuun ilmiöön.)

 Myös sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta yksilön sukupuoli-identiteetin kokemiseen, ilmaisuun ja esimerkiksi koetun dysforian määrään.


Transsukupuolisuus haastaa henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä

 Pitkäaikainen kokemus ”väärässä kehossa elämisestä” aiheuttaa henkistä kärsimystä.

 Kehodysforiaan voi liittyä inhon- ja vieraudentunteita oman kehon piirteitä kohtaan.

 Sosiaalista dysforiaa voi kokea tilanteissa, joissa tapahtuu vääriä oletuksia sukupuolesta tai tulee kohdelluksi oletetun sukupuolen perusteella.

 Transsukupuolisilla ihmisillä onkin usein masennusta, ahdistusta, elämänhaluttomuutta ja jopa itsetuhoisuutta; etenkin ilman asianmukaista hoitoa ja tukea.

Vähemmistöön kuuluminen aiheuttaa aina stressiä.

 Vähemmistöstressiin voi liittyä erilaisuuden kokemuksen lisäksi syrjityksi ja kiusatuksi tulemista, jopa väkivallan uhkaa.

 Ympäröivän yhteiskunnan sukupuolioletusten ja sukupuolinormien takia transsukupuolinen voi kokea olevansa ”vääränlainen”, ja tavallisiin sosiaalisiin ympäristöihin on vaikea sopeutua.

Mikä avuksi?

 Läheisten ymmärrys, hyväksyntä ja tuki on transsukupuolisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Sukupuoli-identiteetin esille tuomisen tulisi olla turvallinen kokemus!

 Terapeuttisilla menetelmillä ei pyritä sukupuoli-identiteetin muuttamiseen, vaan niiden avulla voidaan lievittää edellä mainittuja psyykkisiä oireita ja kohentaa toimintakykyä.

 Transsukupuolinen voi muuttaa nimensä ja korjata juridisen sukupuolensa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi, ja tehdä sukupuolikokemukseensa sopivia muutoksia elämässään.

 Hänellä on oikeus myös lääketieteelliseen hoitoon. Kehodysforiaa voidaan lievittää kehon ominaisuuksia muokkaavilla sukupuolenkorjaushoidoilla, tapauskohtaisesti arvioiden.

 Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimus ja korjaushoidot on keskitetty kahteen yliopistolli-seen sairaalaan (HYKS ja Tays), jonne hakeutuu liki 2000 henkilöä vuosittain.

 Oikein kohdistettu sukupuolenkorjaushoito vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja itsetuhoisia ajatuksia, sekä parantaa psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua.

(Ks. asiatietolähteet alempaa)

JK:

Jos tiedät jonkun, jonka olisi mielestäsi hyvä lukea tämä teksti, en pane pahakseni, jos jaat tämän.

Toivoisin, että tämän luettuaan myös ennakkoluuloisemmat "perusihmiset" ymmärtäisivät, mistä on kyse; ja elleivät he edelleenkään ymmärrä, kognitiivisessa käsityskyvyssä tai asenteessa esim. neurobiologista ja psykologista tieteellistä tutkimusta kohtaan lienee jotakin vialla.

Kirjoitin tämän "tiivistelmän" myös psykologiasiantuntijana, jotta myös asiaan perehtymättömillä, mutta avoimin mielin suhtautuvilla ihmisillä olisi mahdollisuus saada nopeasti yleiskäsitys siitä, mistä transsukupuolisuudessa on kyse, ks. asiatietolähteet ja lisätietoa:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01195

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/seksuaalisuus-sukupuoli/sukupuoli-identiteetti-ja-transsukupuolisuus

https://seta.fi/sateenkaaritieto/sukupuolen-moninaisuus/transsukupuolisuus/

https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/autismikirjon-hairio-ja-sukupuolikokemus/

Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas, 2021 (ladattavissa pdf-tiedostona)

Steensma, Thomas D. & Kreukels, Baudewijntje P.C. & de Vries, Annelou L.C. & Cohen-Kettenis, Peggy T.: Gender identity development in adolescence. Hormones and Behavior, 2013, 64. vsk, nro 2, s. 288-297. 10.1016/j.yhbeh.2013.02.020 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2021.