 |
| Helpoin keino piristää mieltä: Katse ylöspäin! |
Yksinkertaiset vinkit ja keinot kielteisten tunteitten hallintaan ovat arjen keskellä arvokkaita, olipa kyse sitten akuutista stressistä, ärtymyksestä, turhautuneisuudesta, pelosta tai ahdistuksesta. Tunteittensäätelyssä sekä fyysisistä että psyykkisistä keinoista voi olla apua, koska ne eivät ole oikeastaan edes erillisiä asioita, vaan osa samaa kokonaisuutta, ”kehomieleen” vaikuttamista.
Keinoja löytyy kokeiltaviksi, ja niistä voi valita itselle sopivimmat, ja harjoitella niitä etukäteen, kun kielteinen tunne ei vielä ole vallannut kehomieltä kokonaan. Harjoittele keinoja niin usein, että ne alkavat tuntua lähes automaattisilta, niin että pystyt helposti turvautumaan niihin aina hankalassa tilanteessa. Tunnesäätelykeinot eivät tietenkään poista kielteisten tunteitten syitä, eikä ole tarkoitus sammuttaa normaaleja tunnereaktioita ikäviin tapahtumiin. Mutta usein reagointimme on liian voimakasta ja toimintakykyä alentavaa, jolloin on hyvä hieman tasaannuttaa tunteitaan, vaikka niihin olisikin luonnollinen syy. Rauhoittuminen ja rentoutuminen auttavat asioitten selvittämistä ja toimimista tilanteen vaatimalla tavalla.
Kielteiset tunteet lisäävät stressihormoneiden tuotantoa, mikä taas esim. nostaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa liian pitkään jatkuessaan muitakin ikäviä oireita kehoon, jopa fyysisen sairastumisen. Tietoinen rauhoittuminen auttaa katkaisemaan elimistössä syntyneen ”hälytystilan” ja ehkäisee siten stressin ei-toivottuja vaikutuksia.
Mitä kaikkea sitten voi kokeilla, kun stressi kiristää hermoja, ahdistaa tai suututtaa, tai kaikkea yhtä aikaa?
Anna mielellesi jotakin muuta tekemistä kuin murehtia ja vatvoa sitä, miten hermostunut oletkaan! Keskity hengitykseen. Sido mielesi hengityksen seurantaan: rauhoita hengitystäsi, laske hengityksiä, tai laske numeroita mielessäsi samalla kun hengität. Laita vaikka käsi vatsallesi ja seuraa, miten se kohoilee. Tai seuraa, miltä nenässä tuntuu kun ilma kulkee sieraimista sisään ja ulos.
Kehitä itsellesi mielikuva paikasta, jossa saat rauhoittua ja olet turvassa niin ympäristön paineilta kuin sisäisiltä ahdistuksiltasi. Kuvittele se mahdollisimman elävästi, kaikin aistein. Voit ankkuroida tämän mielikuvan johonkin eleeseen tai esineeseen, joka on aina mukanasi. Arjen keskellä voit pysähtyä, sulkea silmät ja keskittyä tähän mielikuvaan muutaman minuutin ajaksi.
Tilanteen analysointi kertomalla siitä jollekulle tai kirjoittamalla siitä voi auttaa selkiyttämään ajatuksia, erottamaan turhat huolet käytännön asioista ja katkaisemaan erilaisia ajatuskehiä. Voit kirjoittaa analyysia siitä, mitä tapahtui, miten tilanteen tulkitsit, miten reagoit, ja voisiko olla olemassa jokin toinen, rakentavampi tapa toimia samanlaisessa tilanteessa. Puhuminen koetaan yleensä helpottavana, jos kuuntelija osaa osoittaa ymmärrystä ja myötätuntoa. Mutta jos ketään ei ole juuri sillä hetkellä saatavilla, mikset voisi puhua itseksesi? Ääneen ajattelu voi kummasti selkeyttää sekavaa päätä, ja voit aivan vapaasti puhua itsellesi kuin myötätuntoinen kuuntelija, ja heittää lopuksi vielä muutaman kannustavan kommentin!
Säännöllinen liikunta ehkäisee lihasjännitystä ja rauhoittaa myös mieltä. Mutta ruumiillisista harjoituksista voi olla apua myös akuutisti, silloin kun suututtaa, ahdistaa tai paineet tekevät hulluksi. Voit tehdä esimerkiksi kyykkyjä tai vatsapunnerruksia, työntää voimiesi takaa seinää, siirrellä raskaita huonekaluja, tai kokeilla pysyä lankku-asennossa jonkin aikaa. Myös vapaamuotoinen liikkuminen, tanssahtelu, hyppiminen, ravistelu, venyttely ym. auttavat katkaisemaan kehossa tuntuvan kielteisen olotilan. Ja jos on mahdollista kävellä metsään, siellä voi vaikkapa juoksennella mättäitä pitkin ja huutaa itsekseen. Parempi että riehut siellä kuin kotona, jossa saattaa olla muita olentoja säikkymässä tunteenpurkaustasi…
Ylikierrosten katkaisuun voi riittää pienikin tauko; teekupillinen, lemmikin rapsuttelu, kävely (etenkin luonnossa), kuvien katselu, jonkun yksinkertaisen pelin pelaaminen (kuten pasianssi), musiikki, käsityöt… Aivot tarvitsevat muuta ajateltavaa, jos ne ovat liiaksi uppoutuneet ”stressaamiseen”. Vireystila voi jäädä päälle, jos jatkat ylivireänä koko ajan samaan tahtiin, etkä saa illalla unta. Ja untahan olisi hyvä saada tarpeeksi. Pidä siis taukoja. Ei ole mitään järkeä pitää niin kiirettä, että vain pahentaa stressiään sähläämällä ja hermoilemalla; tai antaa itsensä riehua hermostuneena väsyksiin asti…
Opettele laskemaan mielessäsi kymmeneen! Sekin on jo tauko. Laske siis kymmeneen ennen kuin reagoit, jos arvelet olevasi suuttumassa, ja etenkin jos olet raivostumassa. Laske kymmeneen, jos et heti tiedä, mitä kannattaa vastata, kun tuttava pyytää auttamaan juuri silloin, kun sinulla olisi itselläsikin jotain tekemistä. Pysäytä siis itsesi, rauhoitu, hengitä, mieti, mitä oikeasti haluat ja tarvitset, ja reagoi vasta sitten. Maltti ja harkinta säästävät monelta lisäharmilta ja uusilta stressinaiheilta!
Ponnistele siirtääksesi huomiosi myönteiseen. Tee siitä päivittäinen harjoitus. Tee se vaikka väkisin, vaikkei yhtään huvittaisi. Kirjaa ylös myönteisiä asioita ja niitä asioita, joista voit olla kiitollinen, vaikka päivä tuntuisi menneen päin hötteikköä. Myönteisempää ajattelua voi oppia, ja sitä kannattaa harjoitella. Olet itse vastuussa siitä, mitä ajattelet, ja oikeastaan vain sinä voit siihen viime kädessä vaikuttaa. Helpointa on harjoitella myönteisempää ajattelua ympäristössä, jossa muutkin ovat myönteisiä, tai neutraalissa ympäristössä (kuten luonnossa), mutta kunhan kehityt, alat ehkä yhä paremmin ja paremmin sietää tätä maailmaa, joka haastaa koko ajan kykysi pysyä toiveikkaana…
Näissä vanhemmissa teksteissäni on lisää asiaa kielteisten tunteitten, kuten ahdistuksen, masennuksen, vihan ja katkeruuden hallinnasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti