keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Aivot narikkaan? (Joulukalenterini 13. ”luukku”)


Huom. Tämä teksti ei ole niinkään suunnattu niille, joilla on asiaan liittyvä riippuvuussairaus, vaan niille, jotka olisivat periaatteessa ihan vapaita valitsemaan, missä määrin alkoholia käyttävät missäkin tilanteessa! Pohdinta heräsi Ylen uutisjutusta, jossa kerrottiin, että alkoholin kulutus kasvaa tässä vaiheessa vuotta…

Pikkujouluaikaan saattaa näet joillakuilla ei-riippuvaisillakin ihmisillä tulla käytettyä alkoholia enemmän kuin tavallisesti. Sen lisäksi, että reilusti päihtyneenä saattaa ihan vain hölmöillä ja nolata itsensä ja toisetkin, ja tehdä asioita, joita oikeasti joutuu katumaan, saattaa myös sattua kaikennäköisiä tapaturmia siinä juhliessa. Voi tulla riitoja, joitten seurauksena muutkin kärsivät, tai joutuu itse ensiapuun; tai sitten polttaa talonsa, kolaroi autonsa tai kolhii toisia kulkijoita. Ja saattaa myös vaikkapa paleltuu itse hankeen, jos ihan kännissä yrittää löytää kotiinsa, mutta eksyykin matkan varrella jonnekin lumiselle polulle… Tai sitten tulee ryöstetyksi tai joutuu muulla tavalla väkivallan uhriksi kotimatkallaan keskellä taajamaa. Kova hinta ”hauskanpidosta”, eikä naurata muutenkaan.

Pikkujouluinen kännääminen, etenkin vieraampien kesken, on yksiselitteisesti ajattelematonta ja jopa uhkarohkeaa. Ja kotoisakin kännääminen voi olla haitallista, kun ylittää riskirajat. Vaikkei kukaan läheinen tai omaisuus sattuisikaan kärsimään överijuomisesta, niin käyhän se terveydelle.

Jos voisi oikeasti jättää juhliessaan aivonsa narikkaan, niin alkoholi ei kulkeutuisi niihin lainkaan, eikä pääsisi myöskään tuhoamaan aivosoluja… Mutta eipä tulisi myöskään sitä syystä tai toisesta tavoiteltua humalatilaa, jossa aivokuori on sopivasti sekaisin. Aivottomuuksia ei siis voi tehdä ilman aivoja!

Ja mitenpä sitä aivottomana tekisi mitään muutakaan? Vähintäänkin tarvitaan toiminnassa olevaa aivorunkoa, eli ”liskoaivoja”, jotta edes elintoiminnot pysyvät käynnissä. Ehkäpä ne rajuimmat kännijuhlijat ovatkin vähän matelijamaisia, kun ovat jättäneet limbisen järjestelmänsä ja aivokuorensa ”narikkaan”? Puhumattakaan niistä aivoalueista, jotka liittyvät keskeisesti tietoisuuteen omasta ajattelusta ja toiminnasta… Ne eivät ehkä olleet hereillä siinäkään vaiheessa, kun tämä yleensä harkintakykyisesti toimiva tonttu päätti lähteä ”juhlimaan”.

Lue tästä lisää aivojen suojelemisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti